Synttäritarjoiluja
Tammikuun loppupuolella vietimme totuttuun tapaan tyttöjen yhteissynttäreitä. Vuosia tuli täyteen yhteensä 24. Leipominen on mahtavaa, kun sitä ei tarvitse koko aikaa tehdä :) Tämän vuoden synttäreille halusin tehdä uudelleen herkulliseksi todetun espresso-saksanpähkinäkakun, jonka alkuperäinen resepti löytyy Viimeistä murua myöten-sivuilta. Tarve oli isolle kakulle, joten tein kakun puolitoistakertaisena. Lisäksi muokkasin reseptin gluteenittomaksi käyttämällä vehnäjauhojen tilalla gluteenitonta jauhoseosta ja spelttijauhojen tilalla pofiberiä. Joudun kyllä nyt myöntämään, että tästä kakkupohjasta tuli paras, minkä olen ikinä tehnyt!! Pohja oli mehukas ja maukas. Nam!
Kakkua oli tarkoitus tarjota myös lapsille, joten Baileys ei ollut vaihtoehto kostutukseen. En myöskään halunnut lisää kahvia, joten päädyin kostuttamaan kakun maitokaakaolla, mikä toimi oikein hyvin.
Kuorrutekreemiä ei riittänyt monikerroksisen kakun päälliseksi, joten päädyin laittamaan päälle hieman kermavaahtoa. Kakusta oli tarkoituskin tulla puolinaku, joten vaahtoa oli juuri riittävästi. Koristeluista halusin runsaat, joten irtokarkkihyllyjen suklaakarkit tulivat tarpeeseen. Päälle suihkautin vielä hieman elintarvikekultapulveria (tai mitä lie), jota oli jäänyt aiemmin tehdystä Harry Potter-kakun siepistä.
Hermoromahduksen, paniikkikohtauksen, valtavan ketutuksen ja pettymysitkun jälkeen kokosin itseni. Mitä voin tehdä? Aika kävi vähiin eikä ollut vaihtoehtoja. Kaavin täytteet koristeineen kulhoon, loppukakku roskiin ja kauppaan. Hain kermaa, karhunvatukoita ja perunajauhoja. Tein elämäni nopeimman gluteenittoman kääretorttupohjan, jonka täytteeksi tuli kakun täyte. Värjäsin osan taikinasta punaiseksi saadakseni kukkakuviot pintaan, mutta sekään ei sinä aamuna onnistunut ja taikinakukat valuivat ennen uuniin pääsemistä. Valmiin kääretortun koristelin kermapursotuksella ja muuten samoilla täytteillä kuin alkuperäisenkin kakun. Itse en sitä edes maistanut, mutta kauppansa teki, joten ilmeisesti toimi :) En itse ole ikinä pitänyt kääretortuista ja ketutti vietävästi tarjota jotain, mihin en voinut olla tyytyväinen.
Kaiken lisäksi alkuperäisestä (vielä kasassa olevasta) smoothiekakusta otin yhden kuvan, jonka lähetin Snappina miesystävälleni, joten muistoja ei siitä katastrofista enää ole :D
Kommentit
Lähetä kommentti